Kalsarikänni

Kun minä olin vähän nuorempi, kalsarikännillä tarkoitettiin yksin tai kämppiksen tai puolison kanssa kännäämistä kotona vähissä vaatteissa. Asiaa ei määritelty sen enempiä, eikä alkoholin määrällä sinänsä ollut merkitystä.

Miska Rantasen teos Kalsarikänni määrittelee asiaa ehkä vähän liikaakin. Käsite on turhan glamorisoitu, sillä läpi käydään kaikki ruoka-, ja elokuvavalintoja myöten. Sivujen välissä on paljon kuvia ja random-tilastotietoja Suomesta. Vaikka kirjan idea onkin humoristinen ja se on kirjoitettu kieli puoleksi poskessa lojuten, hieman alkaa kyllästyttää puolivälin jälkeen.

Osa kirjasta on riemastuttavaa ja jopa ihan hauskaakin luettavaa, sellaista jota voisi silmäillä oluttölkki kädessä. Jos olisin ammattiloukkaantuja, saattaisin ajatella: MINUM kalsarikännejä ei kukaan toinen suomalainen määrittele, perkele. En kuitenkaan ole, joten totean: Ihan hyvä kevyt kirjanen.

Raskasta lukemista Kevyttä lukemista

Roni "Rolle" Laukkarinen on lukemiseen uudelleen täysiä hurahtanut entinen lukutoukka, elämäntapanörtti, joka pitää lukemisen lisäksi kirjoittamisesta, yrittämisestä, pianon soittamisesta, elektronisen musiikin säveltämisestä, retropeleistä ja rauhallisuudesta.

2 kommenttia

  1. hikkaj

    Roni,

    näin tuon ite taisin nähä: https://www.city.fi/blogit/hikkaj/kalsarikanni/133950
    Mutta tään näin näin, tuomitsin kuolemaan:
    https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/vuoteni-elamani-paivakirjat-2013-2018/

    Kokeiles! Saatat pitääkin.

  2. Roni Laukkarinen

    hikkaj, Kiitos kommentistasi blogiini, joka on Kevyttähistoria.fi historian ensimmäinen kommentti :) lukaisin arviosi, sehän olikin oikein osuva. laitan Mäntyniemen herran ehdottomasti lukulistalleni, kiitos suosituksesta.

Reaktiot

Vaadittu kenttä