We are coming to let's go - Pertti Kurikan Nimipäivät
- sivua
- Luettu nidotussa muodossa
We are coming to let’s go – Pertti Kurikan Nimipäivät
Pertti Kurikan Nimipäivät tuli ensimmäistä kertaa tietooni elokuvien kautta. Bändi oli tehnyt kappaleen nimeltä ”Kallioon” ”Vähän Kunnioitusta” -nimistä elokuvaa varten. Punkyhtye oli sen verran vakuuttava, että kun bändistä kertova elokuva ”Kovasikajuttu” tuli ulos, paloin halusta nähdä orkesterin livenä. Bändin jäsenien erilaiset luonteet, hyväsydämisyys ja avoimuus olivat jotain uutta koko skenessä ja samalla punk-asenne huokui puhtaana pintaan. Eikä missään vaiheessa tullut sellainen fiilis, että jäsenien kehitysvammaisuutta pitäisi jotenkin korostaa, vaikka media ehkä siitä muovasikin tietynlaisen väylän korostaa vähemmistöjen voimaa. Ja hyvä niin.
Pekka Elomaan ja Jouni K. Kemppaisen kasaama ”We Are Coming to Let’s Go” kertoo kaikessa rehellisyydessään PNK:n tarinan. Käytän verbiä ”kasaama” siksi, koska kirjassa on hyvin vähän muuta kuin bändiläisten itsensä kirjoittamia tekstejä ja keskusteluja. Arvostan tätä tapaa kirjoittaa (etenkin tästä) bändistä, sillä se tempaa mukaansa aivan eri tavalla kuin että joku ulkopuolinen olisi kirjoittanut oman näkemyksensä meiningistä. Se ei olisi ollut aitoa, eikä kiinnostavaa. Sitä paitsi Samin, Pertin, Karin ja Tonin edesottamukset ovat sen verran timanttista kamaa, että ne täytyy kuulla heiltä itseltään.
Kirja on kuin Kovasikajuttu 3. Pystyin hyvin visualisoimaan vuoropuheluista jopa äänenpainot ja tavat kertoa asiat. Keskustelu asettuu Kovasikajuttu 2 elokuvan jälkimaininkeihin, sillä bändiläiset kertovat miltä on tuntunut kiertää maailmaa Euroviisuissa, tehdä kolme elokuvaa ja kohta olla kirjassakin. Sami on eniten äänessä, mutta hänellä onkin siihen eniten kompetenssia aktiivisen luonteensa puolesta. Nelikon keskustelut ovat mukaansatempaavia ja tunteita herättäviä. Pidin kirjasta mahdottomasti, sillä pidän myös bändistä. Uskon, että uppoaa myös heille, jotka eivät ole bändistä koskaan kuulleetkaan tai edes kuuntele punkkia.
Kirja sisältää paljon oikein taitavasti otettuja valokuvia, niin bändin jäsenten itsensä ottamia kuin ulkopuolistenkin, ne tasapainottavat kokonaisuutta. Osa kuvista on suorastaan taidetta. Kirjassa on yllättävän paljon tekstiä, lähinnä vuoropuheluita litteroituna sekä otteita Pertin päiväkirjasta. En oivaltanutkaan, että Pertti kirjoittaa niin paljon. Upea kirja, kevyttä ja helppoa luettavaa parhaimmillaan.
Arvio julkaistu myös Goodreads-palvelussa
Ostettu Rosebudista Helsingissä 22.2.2019 hintaan 5 €
Raskasta lukemista Kevyttä lukemista